Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.

Sairauspoissaolot aiheuttavat vuosittain merkittävät kustannukset yhteiskunnalle. Suomen suurimman eläkevakuuttajan Kevan laskelmien mukaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöiden sairauspoissaoloista aiheutui viime vuonna noin 1,2 miljardin euron kustannukset. Säännöllisen liikkumisen ja hyvän kestävyyskunnon on todettu edistävän työn tuottavuutta, sillä ne pienentävät useiden sairauksien riskiä ja ovat näin yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen määrään ja parempaan koettuun työkykyyn.

Hyväkuntoisilla kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja

Terveet ja työkykyiset työntekijät ovat työnantajan suurin voimavara, siksi on työnantajan edun mukaista edistää työntekijöiden liikkumista sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Vahvistusta aiheeseen saatiin UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisestä tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon eli sydän- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.

Tutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 prosenttia pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna.

Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn. Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.

Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Osallistujien kestävyyskunto arvioitiin tutkimuksessa kuuden minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot puolestaan kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.

Panostaminen työntekijän liikkumiseen kannattaa

Vaikka vastuu liikkumisesta on viime kädessä yksilöllä itsellään, on tärkeää, että yhteiskunta ja työnantajat kannustavat liikunnalliseen elämäntapaan. Säännöllisen liikkumisen merkitystä korostaa se, että Kansaneläkelaitoksen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat yleisimmät sairauspoissaolojen aiheuttajat, ja liikkumisella on osin mahdollista pienentää molempien sairausryhmien riskiä.

Näin ollen, liikkumisen edistäminen on kustannusvaikuttava keino parantaa työn tuottavuutta, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaolona ja parantuneena työtehona.

Päivi Kolu
tutkija, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti
UKK-instituutti

Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen

Tutusta artikkeliin:

Kolu P, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Nieminen E, Vasankari T. Cardiorespiratory fitness is associated with sickness absence and work ability. Occup Med (Lond). 2022 Aug 12:kqac070. doi: 10.1093/occmed/kqac070. PMID: 35960163.