Lapsen oikeudet ovat toimintakykyisen Suomen perusta. Lapsen oikeuksien viikko kutsuu pohtimaan, miten voimme edistää oppimisen iloa ja luoda ympäristöjä, jotka tukevat monenlaisia oppijoita. Myös Olympiakomitean ja lajiliittojen syyskuussa käynnistämä lasten urheilun kehittämistyö nosti nämä oikeudet keskiöön. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Kirsi Pollari johdattivat tuolloin keskustelua aiheesta. Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi he ja Suomen Olympiakomitean asiantuntija Marianna Tarhala ovat kirjoittaneet myös artikkelin.

Lapsen oikeudet etusijalle myös liikuntaharrastuksissa

 Tällä viikolla vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Viikko rakentuu lapsen oikeuksien päivän (20.11.) yhteyteen. Oikeudellisesti velvoittava ja lailla Suomessa voimaansaatettu lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artikla turvaa lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä osallistumiseen kulttuuriin ja taiteisiin. Nämä oikeudet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lapsi rakentaa maailmaansa näiden oikeuksien toteutumisen kautta ja niiden toteutumisella on keskeinen merkitys lapsuudelle ja lapsen suotuisalle kehitykselle. 

Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen asemaa oikeuksien haltijana ja aktiivisena toimijana. Juuri leikissä ja harrastuksissa lapsella on erityinen mahdollisuus tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Niissä painottuvat luovuus, mielikuvitus, aktiivinen tekeminen sekä sosiaalisten suhteiden rakentuminen ja ylläpitäminen.

Miksi harrastaa liikuntaa?

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jonka toteutumisessa liikunnalla on merkittävä rooli. Liikunnan harrastaminen ei ainoastaan edistä fyysistä terveyttä, vaan sillä voidaan tukea lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä mielenterveys mukaan lukien.

Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, miksi he harrastavat liikuntaa, yksi tärkeimmistä syistä on liikunnan tuottama ilo.  Myös halu kokea onnistumisen elämyksiä, oppia uusia asioita, ylittää itsensä sekä mahdollisuus viettää aikaa ystävien kanssa, korostuvat lasten ja nuorten vastauksissa. 

Liikunnan harrastamisen vastaavasti tekee lasten ja nuorten mielestä ikäväksi se, jos osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on niukasti, onnistumisen kokemuksia on vain vähän tai esiintyy kiusaamista ja yhteisön ulkopuolelle jättämistä. Harrastuksiin osallistumiseen saattaa vaikuttaa myös perheen taloudellinen tilanne.  

Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi liikuntaharrastuksen aloittamiseen sekä harrastukseen kiinnittymiseen. Kavereiden esimerkki ja kannustus saavat usein liittymään mukaan toimintaan ja hyvä yhteishenki vahvistaa motivaatiota jatkaa harrastusta. 

Lasten harrastamisen kipupisteitä 

Osalla lapsista ja nuorista arkeen liittyy paljon suorituspaineita. Tulevaisuus voi näyttäytyä heille epävarmana ja kilpailu kovana, mikä lisää paineita pärjäämiseen ja yhä parempiin suorituksiin. Suoritteita ja tuloksia korostava aikuisten maailma heijastuu väistämättä myös lapsiin ja nuoriin. Suorituskeskeisyys tunkeutuu myös lasten vapaa-aikaan. Vapaa-aika täyttyy helposti tarkasti ohjelmoidulla toiminnalla ja harrastuksissa on usein tarjolla vain on/off-vaihtoehtoja. Joko harrastetaan täysillä suorituskeskeisesti tai sitten ei harrasteta lainkaan. 

Viime aikoina on useasti tuotu esille, että niin koulussa kuin harrastuksissakin tarvitaan lasten elämään enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista. Lapsen oikeuksien komitea korostaa leikkiä lasten omasta vapaaehtoisesta ja sisäisestä motivaatiosta lähtevänä toimintana, johon kuuluvat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. Leikkiin ryhdytään sen itsensä vuoksi eikä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä samaa perustaa ja asennetta tarvitaan myös lasten harrastuksissa. 

Motivaation ylläpitämiseen vaikuttaa myös lasten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Lapset ja nuoret ovat itse todenneet, että heillä tulisi olla enemmän tilaisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisössään. Harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan rakenteita tulisikin tarkastella kriittisesti ja pohtia, miten ne mahdollistaisivat paremmin lasten ja nuorten osallistumisen niin toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen kuin valvontaankin. 

Lasten ja nuorten yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi tarvitaan erilaisia luovia tapoja lasten ja nuorten näkemysten ja mielipiteiden selvittämiselle. Avoimuus, kunnioitus, rehellisyys sekä luottamus ovat keskeisessä asemassa lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä lasten osallisuuden mahdollistamisessa myös liikuntaharrastuksissa.  

Kirjoittajat: Esa Iivonen, Kirsi Pollari ja Marianna Tarhala
Kuva: Suomen Olympiakomitea

Toimintakykyinen maa ja kansa -konsepti viettää syyskuussa opiskelu- ja työkyvyn sekä marraskuussa perheiden liikkumiseen liittyviä teemakuukausia. Teemakuukausien tavoitteena on nostaa esille erilaisia näkökulmia liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyen. Jokaisella on tärkeä rooli näiden teemojen esille tuomisessa ja muutoksen aikaansaamisessa.  #LupausSuomelle #LöftetillFinland