Projektin deadline painaa päälle, päivä venyy aiottua pidemmäksi. Työpäivän jälkeen rojahdus sohvalle ja sosiaalisen median selaamista, jotta työasiat edes hetkeksi unohtuisivat. Yöllä uni on katkonaista, koska työasiat tunkeutuvat uniin ja aamulla olo tuntuu väsyneeltä. Kuulostaako tutulta?

Jokaisella varmasti joskus työ- tai opiskeluasiat stressaavat ja haastavat jaksamista. Liikkuminen on monille osa arkea ja hyvä keino lievittää stressiä. Stressaavassa työtilanteessa olisi hyvä kuulostella omaa kehoa ja mieltä. Tarvitsenko rasittavaa liikuntaa vai olisiko kevyt liikkuminen kuten luontoretki perheen kanssa tai frisbeegolf kaveriporukalla nyt parempi keholle ja mielelle? Ehkä rauhallinen venyttely tai pihan haravointi auttaisivat palautumaan päivän rasituksista ja helpottaisivat illalla unen tuloa?

Mielenterveysongelmat ovat Suomessa suurin syy pitkille sairauspoissaoloille. Vuonna 2023 sairauspäivärahaa mielenterveysongelmien takia sai yli 100 000 ihmistä. Erityisesti ahdistuneisuus on lisääntynyt varsinkin alle 35-vuotiaiden keskuudessa.  Liikkuminen tutkitusti vähentää masennus- ja ahdistusoireita, tuo sosiaalisuutta ja vahvistaa itsetuntoa.

Vuoden 2023 mielenterveysbarometrin mukaan suomalaisista 85 % oli sitä mieltä, että liikunta sopii vähintään melko hyvin mielenterveysongelmien hoitamiseen. Liikkumisen vaikutukset mielenterveyteen ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Samassakin liikuntatilanteessa eri ihmisten kokemukset voivat olla erilaisia: joku kokee liikkumisen virkistävän, joku toinen on innoissaan uuden taidon oppimisesta ja jollekin tärkeintä on yhteenkuuluvuuden tunne.

Löydä oma tapa liikkua

Liikkumisen tuomisen osaksi arkea voit aloittaa miettimällä, mikä olisi sinun tapasi liikkua. Miten voisit lisätä liikkumista ja sillä tavoin edistää mielenterveyttä ja omaa opiskelu- ja työkykyä? Liikettä on onneksi monenlaista, joten kaikkien ei tarvitse ostaa kuntosalikorttia tai alkaa harjoitella maratonia varten. Jollekin sopii hyötyliikunta ja hän kulkee asiointi- ja työmatkat kokonaan tai osittain pyörällä tai kävellen.

Jos teet etätöitä, voit kokeilla olisiko lyhyt ulkoilu tai venyttely ennen töitä ja töiden jälkeen sopiva siirtymä viemään ajatukset aamulla kotiasioista työasioihin ja illalla toisinpäin. Jos olet aamuvirkku, olisiko aamu sinulle sopiva hetki liikkua? Vai pidätkö päivällä työkaverin kanssa ulkona kävelypalaverin sisällä olemisen sijaan? Jos työ- tai opiskelupäiväsi ovat täynnä sosiaalista kanssakäymistä, voi kävely luonnon ääniä tai äänikirjaa kuunnellen olla hyvä vaihtoehto.

Kaverin tuella ja kannustuksella liikkeelle lähtö voi helpottua. Rohkaistuisitteko yhdessä testaamaan liikuntahallin pihalla olevia ulkokuntosalilaitteitta, sillä aikaa kun lapset ovat omissa treeneissään liikuntahallissa? Myös liikkumisen omaehtoisuudella on vaikutusta mielen hyvinvointiin. Siksi tärkeintä on löytää sellainen tapa liikkua, joka tuntuu itselle sopivalta ja tuottaa positiivisia kokemuksia.

Mielen hyvinvointia edistävässä liikkumisessa ei ole tärkeintä liikunnan määrä tai teho vaan kokemus, jonka liikkumisesta saa. Positiiviset kokemukset auttavat jatkamaan liikkumista. Huomaat todennäköisesti oman toimintakykysi paranevan ja haluavasi liikkua enemmän. Jos säännöllisestä liikkumisesta on aikaa, niin muista, että lyhytkestoisetkin liikkumistuokiot ovat hyväksi. Yksikin pieni liikkumista lisäävä pysyvä muutos omassa arjessa edistää hyvinvointiasi.

Virkeyttä ja mielenrauhaa liikkumisesta,

Kati Rantonen
liikunta- ja elintapojen asiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto ry

#LupausSuomelle #LöftetillFinland ja #LiikkumallaTyökykyäNyt #mielenterveys