blogi – satu rathgeber

Vähän liikkuvat nuoret tarvitsevat vertaisohjaamista ja kavereita

Löytäisimmekö uudenlaisia tulokulmia nuorten liikkeen lisäämiseen ja mielen hyvinvointiin nuorista itsestään?

Olen nähnyt läheltä, kuinka vähän liikkuvat nuoret kamppailevat yksinäisyyden ja liikkumattomuuden kanssa. On helppo lukea tutkimuksia ja raportoida tilastoja, mutta tosielämässä tilanne on monimutkaisempi. Meillä on paljon tietoa nuorten liikkumisesta ja hyvinvoinnista, mutta toimivaa ratkaisua liikkumattomuuden ja yksinäisyyden selättämiseksi emme ole vielä löytäneet.

Tutkimukset kertovat karua kieltä nuorten liikkumattomuudesta ja sen vaikutuksista toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin. Yhä useampi nuori liikkuu alle suositusten ja kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Joka neljäs nuori mies on heikossa fyysisessä kunnossa palvelusta aloittaessa, ja liikkumattomuuden syyksi nimetään usein ystävän puute.

Yksinäisyyden vaikutukset

Yksinäisyys on keskeinen tekijä nuorten mielenterveyden kriisissä. HelsinkiMission mukaan noin 14 % nuorista kokee jatkuvaa yksinäisyyttä. Yksinäisyyden ja liikkumattomuuden yhteys osoittaa tarpeen liikunnalliselle vertaistoiminnalle. Kun nuori ei löydä kavereita, hän myös liikkuu vähemmän – ja kun hän liikkuu vähemmän, hän ei löydä kavereita. Tämä kierre on katkaistava.

Harrastamisen Suomen mallin kyselyssä joka kuudes nuori kertoi haluavansa toimia ohjaajana tai vertaisena muille nuorille. Tämä tieto innostaa ja luo toivoa. On tärkeää tunnistaa, että nuoret itse haluavat olla osa ratkaisua. Heillä on intoa ja potentiaalia toimia vertaisohjaajana, mutta meidän on annettava heille siihen mahdollisuus ja tuki.

Kohderyhmälle tyypillistä on liikunnallisen identiteetin puute ja haasteet toimintakyvyssä. Perinteinen liikuntatoiminta ei heitä tavoita. Siksi tarvitaan uudenlaisia tulokulmia – tapoja, jotka arvostavat kaikenlaisia liikkujia ja liikuntatapoja. Vertaisohjaaminen voi olla juuri se puuttuva palanen, joka kannustaa nuoria liikkumaan. Kun nuori näkee toisen nuoren liikkuvan, hän huomaa, ettei liikunnan tarvitse olla suorittamista tai kilpailua, vaan se voi olla hauskaa yhdessä tekemistä ja itsensä ylittämistä pienin askelin.

Vertaistoiminnan voima

Kiertäessäni ympäri Suomea nuorten parissa olen nähnyt, kuinka vertaisohjaaminen voi tuoda nuorille onnistumisen kokemuksia ja lisätä itsetuntoa. Nuorten toisilleen ohjaamat höntsäilyt ovat usein toimivimpia, kuin aikuisten/ammattilaisten ohjaamat. Nuoret ikäänkuin hengittävät ja puhuvat toisia nuoria. Vertaisten kanssa liikkuminen luo yhteenkuuluvuutta ja tukee turvallisuuden tunnetta sekä hyväksyvää ilmapiiriä. Kun nuoret kannustavat toisiaan ja jakavat liikunnan ilon, heidän mielen hyvinvointinsa paranee ja fyysinen kuntonsa kohenee.

Meidän aikuisten tehtävänä on mahdollistaa tämä vertaistoiminta. Tarvitsemme liikuntapaikkoja ja -tiloja, joissa nuoret voivat kokoontua vapaasti ja turvallisesti. Meidän on myös tuettava nuoria ohjaajia koulutuksella ja resursseilla, jotta he voivat toteuttaa vertaisohjaamista parhaalla mahdollisella tavalla.

Liikkuminen tuo hyvää mieltä ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Vertaisohjaaminen ja kaverin kannustus voivat olla ratkaisevassa roolissa nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Annetaan nuorille mahdollisuus olla osa ratkaisua ja tuetaan heitä matkalla kohti aktiivisempaa ja onnellisempaa elämää.

Satu Rathgeber
Suunnittelija
Liikuntakasvatus
Lasten ja nuorten keskus ry